HISTORIA

 

Keski-Uudenmaan Perhokalastajat ry - Lyhyt historiikki

 

Kansalliskirjailijamme Juhani Aho ymmärsi kalamiesten järjestäytymisen ja valistuksen tarpeen. Hän oli jo vuonna 1916 kysynyt Suomen Kalastuslehdessä "- eikö ole miestä, joka panee homman käyntiin". Tästä lausahduksesta virinnyt keskustelu johti siihen, että Helsingin Seurahuoneella 26.11.1919 pidettiin perustava kokous ja maan vanhin urheilukalastusjärjestö - Suomen Urheilukalastajain Liitto ry - oli perustettu.

 

Suomessa on tällä hetkellä kolme merkittävää kalastusalan järjestöä - Suomen Kalamiesten Keskusliitto, Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto sekä Suomen Urheilukalastajain Liitto. Pitkään jatkuneiden keskustelujen ja neuvottelujen tuloksena perustettiin 31.1.2000 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) näiden kolmen liiton kattojärjestöksi.

 

1989 järjestettiin Suomessa perhokalastuksen MM-kilpailut. Tämän ansiosta perhokalastuksen harrastus lisääntyi voimakkaasti. 1992 Suomen Urheilukalastajain Liitto palkkasi toiminnanjohtajaksi Veli Autin. Uuden toiminnanjohtajan ensimmäisenä tehtävänä oli selvittää vapakalastusta harjoittavien järjestäytymistarve maassamme. Lyhyessä ajassa syntyi lähinnä perhokalastusharrastukseen muutama kymmenen aktiivista yhdistystä. Tällä hetkellä yhdistysten lukumäärä lähentelee jo sataa.

 

Keski-Uudenmaan Perhokalastajat ry perustettiin vuonna 1994 Järvenpäässä ja hyväksyttiin saman tien Suomen Urheilukalastajain Liiton (SUKL) jäseneksi. Perustavassa kokouksessa Hotelli Rivolin sali oli täynnä innostunutta yleisöä - olihan alueella ollut tilaus perhokalastuksen erikoisseuralle jo pitkään. Yhdistys rekisteröitiin vuonna 1996. Koollekutsuja ja ensimmäinen puheenjohtaja oli Harri Ojanperä. Hänen sittemmin luovuttua puheenjohtajuudesta, sen otti peltiseppä Mika Mäki-Kuhna, joka ei sen koomin (yleisön pyynnöstä huolimatta) ole puheenjohtajuudesta luopunut.

 

Seuran sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on perhokalastuksen ja perhosidonnan harrastaminen ja kehittäminen jäsenistön keskuudessa sekä seuran ja sen toimintaperiaatteiden tunnetuksi tekeminen. Tätä tarkoitustaan seura toteuttaa:

¨      toimeenpanemalla kokouksia sekä esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, joissa selvitetään perhokalastukseen liittyviä kysymyksiä,

¨      järjestämällä tilaisuuksia, joissa jäsenet saavat käytännön opetusta perhonheittotekniikassa ja välineiden käsittelyssä,

¨      järjestämällä perhosidontatilaisuuksia, joissa annetaan opastusta sidontatekniikasta, sidontavälineistä ja sidontamateriaaleista sekä

¨      pyrkimällä parantamaan jäsenistön perhokalastusmahdollisuuksia.

 

Yhdistyksen kotipaikka on Järvenpää, joskin kokoonnumme säännöllisesti Tuusulan Varuskuntakerholla Hyrylässä. Seuran säännöissä mainitaan toimialueeksi Tuusula-Kerava-Järvenpää, mutta käytännössä jäsenistö asuu paljon laajemmalla alueella. Jäsenistön määrä alkoi alkuinnostuksen laannuttua hieman laskea. Alhaisimmillaan jäseniä oli vaivaiset 28, mutta aivan viime vuosina jäsenmäärä on jälleen kääntynyt nousuun ollen tätä nykyä 60.

 

Uudet jäsenet, erityisesti juniorit, ovat lämpimästi tervetulleita “maailman parhaan harrastuksen” pariin. Junioreilta emme peri liittymismaksua ja jäsenmaksukin on nimellinen. Seuramme huippuasiantuntijat Harri Pesosen ja Simo Nurmen johdolla opastavat kaikenikäiset aloittelijat lajin pariin kädestä pitäen!

Seuran toiminta on kaiken aikaa ollut vireätä ja monipuolista. Tärkeimpinä toimintamuotoina ovat olleet erilaiset kalastusretket sekä sidonta- ja esitelmäillat. Väline-esittelyt ja heittoharjoitukset kuuluvat myös säännöllisesti kuvioihin. Kalastusretket on suunnattu vaihtelevasti eri kotimaan kohteisiin. Saaliskaloja on tavoiteltu niin koskista kuin järvi- ja merialueiltakin. Toki pienemmissä ryhmissä on kalassa käyty myös kaukomailla, jopa Venäjän Kuolassa asti. Kokemusta löytyy myös Uuden-Seelannin kalastusmahdollisuuksista. Sidonta- ja esitelmäilloissa on vuosien mittaan vieraillut maamme perhokalastuksen - koko kerma. Omia vesialueita ei seuralla toistaiseksi ole hoidossaan ollut. Vaikka sidontatoiminta onkin ollut vilkasta, ei jäsenistö ole, ainakaan toistaiseksi innostunut sidontakilpailuista.

 

Pääosa seuramme jäsenistä pitää kalaa erinomaisena ravintona, joskin catch and release -filosofialla on omat kannattajansa. Toki vapautamme vahingoittumattomat alamittaiset, huonokuntoiset ja ylimääräiset kalat. Kalastuspaine on Etelä-Suomen vesistöissä kova, joten jokaisen tulee kantaa vastuunsa kestävästä kehityksestä. Pyrimmekin juurruttamaan juniorikalastajiin luontoa ja muita kalastajia huomioivan ajattelutavan. Oikea perhokalastaja on herrasmies ja rakastaa luontoa!

 

Varoja toimintaan on saatu jäsenmaksujen lisäksi osallistumalla erilaisiin talkoisiin. Tärkeimpänä talkookohteena on vuosittain ollut Kellokosken kevätkauden avajaistapahtuma. Kukin toimintavuosi päätetään perinteiseen pikkujoulujuhlaan, jossa aktiivijäsenistö on aina viihtynyt erinomaisesti herkkuruokien ja perhokalastushenkisen seuran ansiosta.

 

“Kuivan maan” perhokalastusseuran tulevaisuus vaikuttaa lupaavalta. Lähialueen vähäisiä vesiä kunnostetaan yhä paremmiksi kalavesiksi. Lähimmät virtavedet, Tuusulan-, Keravan- Vantaan- ja Kymijoki, soveltuvat hyvin perhokalastukseen. Seisovan veden kalastustekniikat ovat kehittyneet jatkuvasti ja mahdollistavat mielekkään perhokalastuksen omilla rakkailla lähivesillämme, Tuusulanjärvellä ja Rusutjärvellä. Näissä järvissä voi kalastaa menestyksekkäästi vaikkapa haukea. Suomenlahden rannikkovedet ovat lähellä ja tarjoavat huikeasti mahdollisuuksia. Tervetuloa mukaan iloiseen porukkaan!